Viime vuonna eduskunta tyrmäsi omantunnonvapautta ajavan aborttialoitteen – ja hyvä niin. Aloitteen toteutuessa terveydenhuollon henkilöstöllä olisi ollut oikeus kieltäytyä avustamasta raskaudenkeskeytyksissä. Naisen oikeus hallita omaa seksuaalisuuttaan ja lisääntymiskykyään on keskeinen osa modernia ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Abortin tulee olla toimenpide, johon jokaisella tytöllä ja naisella* on oikeus, ja sen tulee olla asia, josta puhutaan avoimesti ilman syyllistämistä ja häpeää.

Valitettavasti Suomessa abortin syyksi ei edelleenkään riitä naisen oma tahto. Laki raskauden keskeyttämisestä sallii keskeytyksen naisen pyynnöstä, kun hänen esittämänsä perustelut vastaavat laissa mainittuja edellytyksiä. Pääosa Suomessa tehdyistä keskeytyksistä tehdään sosioekonomisiin syihin vedoten. Näissä tilanteissa perhesuhteilla, taloudellisella tilanteella, asumisella, työtilanteella ja tulevaisuudensuunnitelmilla on vaikutusta asian ratkaisuun. Käytännössä abortti myönnetään kaikille, jotka sitä pyytävät, kun raskaus on kestänyt alle 12 viikkoa. Laki kuitenkin asettaa naiset asemaan, jossa he saattavat kokea joutuvansa valehtelemaan saadakseen luvan aborttiin. Raskaudenkeskeytykseen tulevan ei pitäisi joutua perustelemaan syitä abortille, vaan henkilön oma tahto tulisi asettaa etusijalle.

Myös terveydenhuoltohenkilökunnan ja lääkärien tulee tukea ja kunnioittaa valinnan tehneen henkilön päätöstä. Hoitohenkilökunnan epäammattimainen käytös on vakava ongelma ja voi tehdä abortista pelottavan ja traumaattisen kokemuksen.  Lisäksi raskaudenkeskeytyksen käytäntöjen tulee olla tasavertaisia ympäri Suomea ja aborttiin liittyvä yksityisyyden suoja on taattava myös pienillä paikkakunnilla.

Abortteja on tehty kautta aikojen joka puolella maailmaa, mutta edelleen aiheen yllä leijuu stigma. Aborttiin liitetään häpeän ja pelon tunteita, vaikka kokemus on jokaiselle erilainen. Sävy, jolla raskaudenkeskeytyksistä puhutaan, on usein negatiivinen ja syyllistävä, ja aiheesta käytävä keskustelu hyvin yksipuolista. Moralisoinnista ei ole hyötyä, vaan abortista on puhuttava avoimesti ja kiihkottomasti. Raskaudenkeskeytyksen läpikäyneiden naisten ja tyttöjen ääni on saatava paremmin kuuluviin.

Oikeus aborttiin takaa sen, että nainen voi tehdä päätöksen omasta kehostaan ja elämästään kuten parhaaksi näkee. Tämä on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, josta on pidettävä kiinni.

 

Oona Varinowski

Kirjoittaja on Turun ViNOn hallituksen jäsen

*Tilastojen mukaan abortteja tekevät ovat suurimmaksi osaksi cis-naisia, minkä vuoksi tekstissä puhutaan tytöistä ja naisista. Tiedostan kuitenkin, että abortteja tekevät myös trans- ja muunsukupuoliset henkilöt.