Suomen hallituksen arvovalinta on tullut varsin selväksi. Heikoimmassa asemassa olevien puolustamisen sijaan parempana vaihtoehtona nähdään luonnon tuhoaminen tukemalla ympäristöä saastuttavia teollisuusaloja. Suomalaisen luonnon arvostuksen ja heikoimpien aseman puolustamisen kohdalla ammottaa uudessa metsähallituslaissakin iso tyhjä aukko. Uusi metsähallituslaki hyväksyttiin eduskunnassa 30.3.2016. Tämän seurauksena metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirretään valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön. Laki tuntuu menneen monessa suhteessa kirjaimellisesti metsään.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmät ovat perustelleet metsähallituslakia EU-direktiiveillä. Kyseessä on kuitenkin arvokysymys eikä EU-direktiivien orjallinen noudattaminen niin kuin hallitus antaa ymmärtää. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager kertoi 1.4.2016, ettei Metsähallituksen yhtiöittämiselle löydy loppujen lopuksi lakiperusteluja. Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että Suomen nykyinen metsähallitusorganisaation rakenne olisi nyt huhtikuussa voimaan tulevien EU-direktiivien vastainen. Onko metsähallituslaille siis loppujen lopuksi oikeasti mitään järkevää perustelua?
Metsähallituslaki heikentää myös jo valmiiksi heikossa asemassa olevien saamelaisten asemaa. Toisaalta, heikompien tallaaminen tuntuukin leikkauksia katsottaessa olevan hallituksen tarkoitus. Maa- ja metsätalousministeriön 30.3.2016 julkaistussa tiedotteessa painotetaan, ettei uusi laki sisältäisi saamelaisten asemaa heikentäviä muutoksia. Muun muassa poronhoidon vaatimuksien huomioon ottamista on valvottava. Kauniit sanat sotivat kuitenkin tekoja vastaan. Todellisuudessa metsähallituslaista poistettiin jo aikaisemmin neuvotellut säädökset saamelaisten oikeuksista. Perustuslakivaliokunnan suositus poistettujen säädöksien palauttamisesta ja YK:n ihmisoikeusvaltuuston toimiston antama kehotus saamelaisten oikeuksien huomioimisesta sivuutettiin.
Muddusjärven paliskunnan 7.4.2016 antamassa tiedotteessa kerrotaan, miten Metsähallituksen hakkuut ovat jo nyt huomattavasti heikentäneet porojen laiduntilannetta. Uhkana on perinteisen saamelaisen poronhoidon vaarantuminen, saamelaiskulttuurin jatkuvuuden katkeaminen ja ympäristön tilan merkittävä heikkeneminen. Missä kohtaa Metsähallitus on tässä tilanteessa ottanut huomioon poronhoidon vaatimukset tai turvannut saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä? Onko saamelaisten aseman kunnioittamista, jos Muddusjärven paliskunnalla ei ole ollut edes todellisia vaikutusmahdollisuuksia alueilla tapahtuviin hakkuisiin? Jos tilanne on jo nyt tämä, mitä tuleekaan tapahtumaan uuden metsähallituslain myötä.
Oli vastuutonta hallitukselta sivuuttaa muun muassa kahdessa viikossa 130 000 nimeä kerännyt adressi lakiesitystä vastaan. Monet arvostetut ja asiantuntevat järjestöt kuten Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Ihmisoikeusliitto ovat suhtautuneet lakiin kriittisesti. Miksi hallitus jatkaa asiantuntijoiden lausuntojen vähättelemistä? On surullista, että hallitus näkee metsämme ainoastaan puukuutioina ja alkuperäiskansamme aseman liian hyvänä. Todellisuudessa metsiemme ja vesiemme arvoa ei voi mitata rahassa. Todellisuudessa alkuperäiskansamme asema on jo valmiiksi pohjamudissa. Todellisuudessa uusi metsähallituslaki meni päin mäntyä.
Elisa Arvola
Kirjoittaja on Turun ViNOn hallituksen jäsen sekä Turun vihreän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja.